Mietin usein että millainen olen ja miksi. Mietittiin miehenkin kanssa tätä. Minä olen äärettömän vahva ihminen, siis mulla on todella vahva tahto ja vahvat mielipiteet. Pidän mielipiteistäni ja päätöksistäni aina henkeen ja vereen kiinni. Tykkään väitellä, mutten koskaan väittele asiasta josta en tietäisi, enkä koskaan väittele asiasta johon mulla ei olisi faktaa. En ole koskaan tajunnut ihmistä joka voi loukkaantua toiselle siitä ettei tämä ole samaa mieltä jostain, kun eihän hänkään ole samaa mieltä sen toisen kanssa. Mua aina naurattaa ihmiset jotka mulle suuttuu vain koska en anna periksi ja uskallan olla eri mieltä...eihän hänkään ole tällöin mun kanssa samaa mieltä. Kun sanon mielipiteeni, en koskaan vaadi että toisen tulisi olla samaa mieltä kanssani (paitsi miehen, heh) Nyt tässä lapsen saatuani, naimisiin mentyäni ja ehkä aikuisemmaksi kasvaneena olen huomannut että olen kokoajan vahvempi.

Erikoisinta tässä on se että voisin hyvin kuvitella kokemani perusteella olevani aivan toisenlainen, niinkun moni kiusattu on. Me muutettiin Suomeen kun oli 8v. siitä eteenpäin seuraavat 5 vuotta mua kiusattiin kokoajan ja sen jälkeen 3 vuotta ajoittain. Pääasiassa siksi etten tehnyt niinkuin muut tai olin erimieltä. Ja SILTI pidän edelleen pääni. Olen aina ottanut asioista selvää, muistan edelleen kuinka mulle naurettiin ja mua kiusattiin kun sanoin jotain mikä oli TOTTA, mutta kiusaajat olivat väärässä ja luulivat olevansa oikeassa. Edelleen, mulla on päässä paljon faktaa ei aina vain mielipiteitä. En koskaan ole itkenyt kiusaajien nähden ja sekin kertoo että mun on täytynyt jo penskana olla melko vahva.

Isän kuolema aiheutti sen etten osannut enää itkeä tai tuntea sympatiaa jos joku joutui sairaalaan tms., en tuntenut mitään. Nyt lapsen ja raskauksien myötä se on tullut takaisin...ainakin osittain. Olen kiltti ihminen enkä tahdo kenellekkään pahaa, mutta mulla on melkoisen voimakas ulosanti ja siksi kaikki ei ehkä musta kauheesti tykkää. Olen kiltti ja ystävällinen, puhun kamalasti ja oon tempperamenttinen. Mun isä oli oikeasti kiltein ja kultaisin koskaan tuntemani ihminen. Äiti puhuu PALJON ja on ERITTÄIN tempperamenttinen...ne piirteet tulee selkeästi sieltä. Kasvatuksen myötä ja ulkomailla vietetyn lapsuuden myötä tunnen olevani suvaitsevainen, hyvä käytöksinen ja ajatteleva ihminen. Muiden silmissä olen ehkä jokseenkin kova, mutta kotona olen herkkä ja hyvin haavoittuvainen...sitä piirrettä ei kovin moni näe.